Unisiepparit ovat alunperin Ojibwa-intiaanien käsityötä. Luonnonmateriaaleista tehty unisieppari ripustettiin roikkumaan lapsen kehdon ylle, jotta lapsi näkisi vain hyviä unia ja nukkuisi paremmin. Ojibwe-heimolta tapa levisi myös muille intiaaneille ja nykyään unisieppari on jo tunnettu esine eri puolilla maailmaa. Unisieppari valmistetaan yleensä pajurenkaasta, lankaverkosta ja höyhenistä. Niissä käytetään myös erilaisia koristeita, kuten helmiä ja nauhoja.
Alkujaan intiaanien tekemät unisiepparit ripustettiin ikkunaan, ovenpieleen tai vuoteen ylle unien suodattimeksi. Hyvät unet läpäisevät verkon keskustan; ne nähdään vain kerran, tai ne voivat myös varastoitua koristeisiin, niin että niitä voidaan katsella uudelleenkin. Pahat unet jäävät kiinni verkkoon ja haihtuvat aamun sarastaessa.
Vanha Ojibwa-tarusto kertoo...
Hämähäkki-isoäiti loi maailmankaikkeuden laulamalla,
mutta harmistui ihmislasten pahoista unista.
Isoäiti meni Pajun luokse ja pyysi tältä muutaman oksan,
Kotkalta isoäiti sai muutaman voimallisen sulan.
Hämähäkki-isoäiti taivutti oksat ympyröiksi yhdistämään kaikkia maailman ihmisiä.
Sitten hän kutoi viisauden verkon oksien ympärille pyydystämään lasten pahat unet.
Aurinko-isoisän aamusäteet polttivat pois verkkoon takertuneet pahat unet, jäljelle jääneet
unet muuttuivat aamukasteeksi ja valuivat Kotkan sulkia pitkin takaisin Äiti Maahan.
mutta harmistui ihmislasten pahoista unista.
Isoäiti meni Pajun luokse ja pyysi tältä muutaman oksan,
Kotkalta isoäiti sai muutaman voimallisen sulan.
Hämähäkki-isoäiti taivutti oksat ympyröiksi yhdistämään kaikkia maailman ihmisiä.
Sitten hän kutoi viisauden verkon oksien ympärille pyydystämään lasten pahat unet.
Aurinko-isoisän aamusäteet polttivat pois verkkoon takertuneet pahat unet, jäljelle jääneet
unet muuttuivat aamukasteeksi ja valuivat Kotkan sulkia pitkin takaisin Äiti Maahan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti